Pommin jälkeen
Aloitan tämän blogin osaksi omaa ero prosessiani. Helpottamaan omaa oloa tai ainakin myöhemmin voin täältä seurata, kuin oli edes kokonainen päivä jolloin oli helpompaa.Viikko sitten oli tämän pommin ensimmäinen päivä, silloin mies ilmoitti, että haluaa erota.
Tuska valtava tuska oli ensimmäinen tunne mitä pystyin tuntemaan. Kai se samalla oli jonkilainen shokkitila. Sunnuntaina ymmärsin että ei tästä päästä asia nyt todella on vaan näin ja lähdin mummolaan yöksi.
Maanantai aamulla heräsin neljältä ja oli pakko aloittaa tärkeimpien tavaroiden tuominen pois entisestä kodista heti. Iltaan mennessä lähes kaikki mitä tarvitsen joka päivä oli tuotu tänne. Koko päivän tuska pysyi pois, koska olin päättänyt vain toimia.
Tiistaina heräsin kuitenkin vanhasta kodista, kun olin mennyt eläimiä hoitamaan sinne. Kissa nyt ehkä olisi pärjännyt yksinkin, kun olisi antanut vain ruokaa, mutta koira tarvitsee seuraa enemmän. Aamu oli tuskan täyteinen. Heti herätessä kaikki iski taas vasten kasvoja ja koko päivä oli jotenkin raskas. Olo helpottui vasta illalla, kun sain viettää aikaa ystävän kanssa ja ajatella ihan muita asioita.
Keskiviikkona tuska oli aamusta asti melko vahvasti taas läsnä. Ei ollut hyvä olla ollenkaan ahdisti ja itketti ja taas ahdisti ja itketti. Yhden aikaa päivällä luovutin yksin olon suhteen ja soitin kaverille josko voisin tulla kylään. Taas sain muuta ajateltavaa ja asiat selkiintyi hetkeksi omassa päässä. Puhelimen kanssa oli ongelmia ja se sai mielen vielä pahemmaksi. Vanhalle kodille hakemaan puhelimen simkorttiluukun avaaja ja homma onneksi sillä selkeni. Palasin mummon luokse ja sanoin, että minun on saatava oma asunto paikka missä olla yksin ja omien ajatusten kanssa. Enemmän minusta apua on hänellekin kun hän saisi osakseen vain ne nousu johdanteiset hetket eikä näitä itku kohtauksia. Kolme tuntia eteenpäin sain asunnon. Olin koko illan onnellinen pakkasin vanhalla kodilla tavaroita ja jaettiinkin ex:än kanssa niitä ihan sovussa. Uni tuli nopeasti ja nukuin koko yön heräämättä.
Torstai aamu oli vielä ihan ok. Mummo kulki perässä puhellen jonin joutavia ja koitin niitä kuunnella ja vastailla kunnes en enää kestänyt. Käskin olla koko ajan höpöttämättä. Mummo tietenkin loukaantui ja vaikka kuinka koitin pyytää anteeksi ei hän ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Päätin ottaa koiran mukaan ja lähteä vanhalle asunnolle pakkaamaan. Pahan mielen siivittämänä pakkasin yhdestä varastosta kaikki tavarani. Illalla lähdin ulos tarkoituksena tuulettua, mutta itkulta ei vältytty ja siitä jäi paha mieli. Loppuillan olikin vain enää paha olo
Tänään aamu ei ole alkanut yhtään sen helpommin. Illala pitäisi mennä vanhalle kodille myymään muutamia tavaroita. Pakkaus suunnitelmia täskipäiväksi ei ole, mutta katsotaan.
Maanantai aamulla heräsin neljältä ja oli pakko aloittaa tärkeimpien tavaroiden tuominen pois entisestä kodista heti. Iltaan mennessä lähes kaikki mitä tarvitsen joka päivä oli tuotu tänne. Koko päivän tuska pysyi pois, koska olin päättänyt vain toimia.
Tiistaina heräsin kuitenkin vanhasta kodista, kun olin mennyt eläimiä hoitamaan sinne. Kissa nyt ehkä olisi pärjännyt yksinkin, kun olisi antanut vain ruokaa, mutta koira tarvitsee seuraa enemmän. Aamu oli tuskan täyteinen. Heti herätessä kaikki iski taas vasten kasvoja ja koko päivä oli jotenkin raskas. Olo helpottui vasta illalla, kun sain viettää aikaa ystävän kanssa ja ajatella ihan muita asioita.
Keskiviikkona tuska oli aamusta asti melko vahvasti taas läsnä. Ei ollut hyvä olla ollenkaan ahdisti ja itketti ja taas ahdisti ja itketti. Yhden aikaa päivällä luovutin yksin olon suhteen ja soitin kaverille josko voisin tulla kylään. Taas sain muuta ajateltavaa ja asiat selkiintyi hetkeksi omassa päässä. Puhelimen kanssa oli ongelmia ja se sai mielen vielä pahemmaksi. Vanhalle kodille hakemaan puhelimen simkorttiluukun avaaja ja homma onneksi sillä selkeni. Palasin mummon luokse ja sanoin, että minun on saatava oma asunto paikka missä olla yksin ja omien ajatusten kanssa. Enemmän minusta apua on hänellekin kun hän saisi osakseen vain ne nousu johdanteiset hetket eikä näitä itku kohtauksia. Kolme tuntia eteenpäin sain asunnon. Olin koko illan onnellinen pakkasin vanhalla kodilla tavaroita ja jaettiinkin ex:än kanssa niitä ihan sovussa. Uni tuli nopeasti ja nukuin koko yön heräämättä.
Torstai aamu oli vielä ihan ok. Mummo kulki perässä puhellen jonin joutavia ja koitin niitä kuunnella ja vastailla kunnes en enää kestänyt. Käskin olla koko ajan höpöttämättä. Mummo tietenkin loukaantui ja vaikka kuinka koitin pyytää anteeksi ei hän ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Päätin ottaa koiran mukaan ja lähteä vanhalle asunnolle pakkaamaan. Pahan mielen siivittämänä pakkasin yhdestä varastosta kaikki tavarani. Illalla lähdin ulos tarkoituksena tuulettua, mutta itkulta ei vältytty ja siitä jäi paha mieli. Loppuillan olikin vain enää paha olo
Tänään aamu ei ole alkanut yhtään sen helpommin. Illala pitäisi mennä vanhalle kodille myymään muutamia tavaroita. Pakkaus suunnitelmia täskipäiväksi ei ole, mutta katsotaan.
Kommentit
Lähetä kommentti