Pohjaton suru
Olen muuttanut omaan kotiin, tuonut kaikki tavarani sekä omasta väliaikais kodistani, että entisestä vakituisesta kodista. Päällimäisenä tunteena ainakin torstaina ja perjantaina oli vain helpotus, että se päämärätön haahuilu on ainakin ohi.
Suru ja kaipaus ovat kyllä vieläkin vahvasti läsnä ei siitä päästä mihinkään. Suunnitelmia en uskalla kovin pitkälle tähtäimelle edes tehdä sillä tuntuu, että olen itsekin vielä ihan sekaisin. Välillä tulee kuitenkin hetkiä jolloin huomaan olevani ihan oikeasti onnellinen ja nauttivanikin elämästä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan se jää nähtäväksi.
Nyt pitäisi vielä oppia hyväksymään se, että me ei enää todella olla missään tekemisissä. Kun on ollut jonkun kanssa yhteydessä näin pitkään joka päivä se tuntuukin melkoisen haastavalta olla olematta.
Pakkaa hieman sekoittaa, että tapasin erään ihmisen josta tykkään jonkin verran. Olenkin itsestäni melkoisen ylpeä kerrottuani tälle että tällä hetkellä en pysty kyllä mihinkään suhteeseen enkä mihinkään kovin sitovaan ja että siihen että pystyn sellaiseen menee luultavasti aikaa. Olenhan vielä niin kiinni entisessä tunteineni ja pääni kanssa ja varmasti olen vielä pitkään.
Hauskinta on, että tämän eron yhteydessä on puskenut myös aikaisempi ero ja lapsen menetys esiin. Olin niiden tapahtuessa niin nuori ja käsittelin ne lähinnä bilettämällä joten nyt joudun käymään läpi myös ne.
Suru ja kaipaus ovat kyllä vieläkin vahvasti läsnä ei siitä päästä mihinkään. Suunnitelmia en uskalla kovin pitkälle tähtäimelle edes tehdä sillä tuntuu, että olen itsekin vielä ihan sekaisin. Välillä tulee kuitenkin hetkiä jolloin huomaan olevani ihan oikeasti onnellinen ja nauttivanikin elämästä. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan se jää nähtäväksi.
Nyt pitäisi vielä oppia hyväksymään se, että me ei enää todella olla missään tekemisissä. Kun on ollut jonkun kanssa yhteydessä näin pitkään joka päivä se tuntuukin melkoisen haastavalta olla olematta.
Pakkaa hieman sekoittaa, että tapasin erään ihmisen josta tykkään jonkin verran. Olenkin itsestäni melkoisen ylpeä kerrottuani tälle että tällä hetkellä en pysty kyllä mihinkään suhteeseen enkä mihinkään kovin sitovaan ja että siihen että pystyn sellaiseen menee luultavasti aikaa. Olenhan vielä niin kiinni entisessä tunteineni ja pääni kanssa ja varmasti olen vielä pitkään.
Hauskinta on, että tämän eron yhteydessä on puskenut myös aikaisempi ero ja lapsen menetys esiin. Olin niiden tapahtuessa niin nuori ja käsittelin ne lähinnä bilettämällä joten nyt joudun käymään läpi myös ne.
Kommentit
Lähetä kommentti